Kehomme on rakennettu niin hienosti, että aivot huomaavat pienenkin liikkeen. Vuosisatojen myötä ympäristömme ja elämämme on muuttunut aika passiiviseksi, mutta kehomme ja aivomme elävät edelleen liikkeestä. Liikkuminen tukee aivojen rakennetta ja toimintaa: vahvistaa muun muassa muistia, lisää tarkkaavaisuutta ja edistää oppimista. Siksi happihyppely tai taukojumppa tekevät hyvää myös silloin, kun pitäisi ottaa haltuun hankalia asioita. Mutta mitä kaikkea hyvää liikunnalla oikein voi saada aikaan?
Jo pieni hetki liikuntaa tuo energiaa ja tuoreita ajatuksia. Tauko arkipuuhiin ja vaikka verenkiertoa aktivoiva voimistelu antavat jälleen ihan uutta virtaa. Pienen liikuntapaussin jälkeen keskittyminen on jälleen ihan uudella tasolla. Eikä liikunnan tarvitse olla aina varsinaista harjoittelua: kaikki tekeminen, jossa ollaan liikkeessä, hellii sekä kehoa että mieltä. Lapset omaksuvat liikunnalliset elämäntavat kotoa, joten erityisesti lapsiperheissä vanhempien antama liikkumisen malli on tosi tärkeä.
Hellyyttä aivoille
Kuten todettua, aivot rakastavat liikuntaa. Liikunta parantaa aivojen hapensaantia: hiussuonten määrän lisääntyessä aivojen sähköinen aktiivisuus ja aivosolujen väliset yhteydet paranevat. Näin liikunta siis myös muokkaa aivoja. Erityisesti aivot pitävät pallopeleistä, koska ne vaativat aivoilta nopeaa reagointia ja päätöksentekokykyä. Liikunta vaikuttaa myös autonomisen, eli tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan ja vahvistaa sen kykyä palautua. Liikunnan jälkeen unenlaatu paranee, levänneenä voi paremmin ja masennusoireetkin saattavat hellittää.
Buustia aineenvaihduntaan
Liikunnalla on luonnollisesti myös fyysisiä, terveyttä edistäviä vaikutuksia. Se voi lievittää kipua, parantaa immuunipuolustusta ja vähentää infektioiden riskiä. Kestävyyskunnon ja lihasvoiman kehittyessä rasva-aineenvaihdunta vilkastuu, verenpaine laskee, sokeriaineenvaihdunta paranee ja kehossa mahdollisesti majaileva tulehdus vähenee, kun verisuonten toiminta vilkastuu.
Mielihyvää ja tukea elämänhallintaan
Fyysinen käsitys kehosta rakentuu läpi elämän. Siksi liikkuminen on myös yhteydessä itsearvostukseen, pystyvyyden tunteeseen ja kehonkuvaan, jotka taas vaikuttavat myönteisesti minäkäsitykseen ja tukevat itsestä huolehtimisen taitoja. Liikkumalla voidaan lievittää ja ennaltaehkäistä masennus- ja ahdistusoireita, sillä aivojen kemiallisen viestinsiirron vilkastuessa myös mielihyvähormonien tuotanto lisääntyy. Näin liikunnalla voidaan tukea positiivisia tuntemuksia kuten vaikka onnellisuutta ja tyytyväisyyttä. Fyysisesti aktiivisilla ihmisillä on paremmat tietoisen läsnäolon taidot ja vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin passiivisemmilla kavereillaan.
Lisää luovuutta, tehokkaampaa toimintakykyä
Liikkuminen on vahvasti yhteydessä vähäisempään stressiin ja opiskelu-uupumukseen, sillä liikkuminen virkistää muistia, tehostaa oppimista ja parantaa toimintakykyä. Mielialan kohentuessa stressinsietokyky kasvaa ja psyykkinen kuormittuneisuus vähenee. Opiskelun tehostumiseen liittyen liikunta lisää tarkkaavaisuutta, virkistää muistia ja tukee toiminnanohjausta. Päättely- ja ongelmanratkaisukyky terävöityvät ja luovuus lisääntyy liikkuessa. Siksi juoksu- tai kävelylenkillä saattaa usein löytää ratkaisuja sellaisiin pulmiin, jotka aiemmin ovat olleet jäsentymättömiä syystä tai toisesta.
Yhdessä tekemisessä on voimaa
Kaikessa kannattaa kuitenkin muistaa kohtuus. Ihminen tarvitsee psykologisesti turvallista ympäristöä, riittävästi liikettä ja rauhoittumista, mutta ylikuormitus altistaa liikuntavammoille ja nivelvaivoille. Suositusten mukaan terveen ja työkykyisen aikuisen pitäisi liikkua vähintään 2,5 tuntia reipasta kävelyä tai muuta matalasykkeistä liikuntaa viikossa ja tämän lisäksi tehdä lihaskuntoa ja liikehallintaa kahdesti viikossa. Määrä ei siis ole ollenkaan mahdoton ja mielessä kannattaa pitää, että liikkuminen on parasta silloin, kun ei turhaan kiristele hampaita, vaan nauttii tekemisestä. Siinä auttaa, jos mukaan nappaa hyvän kaverin, jonka kanssa voi vaikka vertailla kokemuksia liikunnan hyvää tekevästä voimasta.
