Fiksu pitää huolta aivoistaan

Aivomme ovat monimutkainen järjestelmä, jossa on noin 100 miljardia hermosolua, joiden tehtävänä on lähettää sähköisiä hermoimpulsseja. Kaikkien meidän aivot ovat erilaiset, sillä hermosolut voivat järjestäytyä keskenään lukemattomilla erilaisilla tavoilla. Niiden muodostamat hermoverkot voivat ulottaa haaransa jopa 1 000-10 000 eri kohtaan.

Juuri aivojen monimutkaisuus ja muuntautuvaisuus tekevät niistä meille niin tärkeät. Aivot ylläpitävät elämää ja vastaavat yksilön ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. Ne myös säätelevät kehomme kaikkien muiden elinten toimintaa.

Aivot tuottavat mielemme toiminnan, joten niiden voi todella sanoa tekevän meistä meidät. Ne välittävät aistien avulla tietoa ympäristöstämme ja ohjaavat sen perusteella toimintaamme. Mikä olennaisinta, aivot säilyttävät ja ohjaavat persoonalliisissuuttamme, käyttäytymistä ja tunteitamme.

Koska aivojen tehtävä on huolehtia myös muistista, kielellisestä viestinnnästä ja ongelmanratkaisusta, niistä todella kannattaa pitää huolta.

Tarvitsemme muistia kaikkeen älyllieen toimintaan, kuten oppimiseen, sanojen ja kielen ymmärtämiseen tai mielikuvien muodostamiseen. Muisti auttaa meitä muodostamaan oman minäkuvamme ja mahdollistaa havainnoinnin ja havainnoista oppimisen. Se auttaa meitä tunnistamaan läheisemme ja vaikkapa kulkemaan kotiovelta kauppaan tai lenkkipolulle.

Aivojen muodostamat hermoverkot vaikuttavat muistiimme ja muodostavat uusia kytkentöjä eri hermosolujen välillä. Samalla vanhoja yhteyksia vahvistuu tai heikentyy. Näin kaikki oppimamme ja kokemamme vaikuttaa meihin, eikä aivoja tai muistia ole kaksia samanlaisia.

Kuten tiedämme, toimiva muisti on sujuvan arjen edellytys. Toisinaan muistimme pettää, koska ärsykkeiden tulva on niin suuri, olemme väsyneitä tai ylikuormittuneita. Joskus taas ongelmia syntyy muistisairaudesta. Olipa kyse mistä tahansa syystä, omasta muistista ja aivoista kannattaa pitää mahdollisimman hyvää huolta, sillä niitä emme voi korjata. Ongelmien ilmetessä kannattaa myös heti tehdä korjaavia toimenpiteitä ja hankkiutua asiantuntevaan hoitoon mahdollisimman pian.

Muistijälkien syntymisen ja säilymisen kannalta aivojen verenkierto ja aivosolujen välisten yhteyksien uusiutuminen ovat todella tärkeitä asioita. Muistia ja aivojen vireyttä ylläpitävät uuden oppiminen, muiden ihmisten kanssa puuhailu, käsityöt, ristisanatehtävät ja vaikkapa soittaminen, mutta myös fyysinen aktiivisuus.

UKK-instituutin muodostamien aikuisten liikuntasuosituksien mukaan meidän pitäisi liikkua viikossa vähintään 2,5 tuntia reippaasti tai 1,5 tuntia erittäin reippaasti useana päivänä viikossa. Sen lisäksi pitäisi kehittää lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin kahdesti viikossa. Mitä vanhemmiksi tulemme, sen tärkeämpää on erityisesti tasapainon harjoittaminen.

Evoluutio ei juurikaan ole muuttanut sitä, mihin meidät on luotu: liikkumaan. Nykyinen elämänmeno kuitenkin passivoi meitä, kun moni työ tehdään ruudun äärellä istuen. Kehomme ja mielemme kaipaavat kunnolla toimiakseen kuitenkin aivan muuta: liikettä ja toimintaa.

Jo pieni taukokävely, venyttely tai happihyppely vetreyttävät sekä lihaksia että aivoja. Ja kun aivoissa veri kiertää, myös oivalluksia syntyy ihan uudella tavalla. Liikunta siis ihan oikeasti myös poistaa mielen tukkoisuutta.

Liikunta parantaa myös unen laatua sekä vähentää masennuksen ja ahdistuneisuuden oireita, jotka nekin voivat heikentää muistia ainakin väliaikaisesti. Ystävän kanssa harrastettu liikunta voi tuoda myös lisähyötyjä, sillä sosiaaliset suhteetkin hellivät muistia. 

Erityisesti keski-iän liikuntatottumuksilla on yhteyttä vireämpiin mielentoimintoihin iäkkäänä. Aivoterveyttään kannattaa kuitenkin vaalia kaiken ikää.

Kaikki sydäntä sykkimään laittava liikkuminen on kannattavaa, on se sitten imurointia, juoksulenkki, haravointia, kuntosalikäynti, jalkapalloa tai marjastusta.

Fyysiselle toimintakyvylle ja yleiselle terveydentilalle passiivisena vietetty aika on itse asiassa merkityksellisempää kuin yksittäiset liikuntasuoritukset. Jokainen kerta, kun takamus nostetaan penkistä, on terveydelle hyödyksi. Muutama jumppa ei siis välttämättä vie pois istumatyön tai sohvalla vietettyjen päivien terveyshaittoja – mutta jokainen liikuntasuoritus toki pienentää niitä!